Henkilökohtainen
HENKILÖKOHTAINEN APU
Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen
tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen
avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa
toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella.
Palvelua haetaan omalta hyvinvointialueelta.
TUKIHENKILÖT JA -PERHEET
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle voidaan järjestää tukihenkilö- tai perhe. Tukihenkilön- tai perheen tarkoitus on turvata lapsen terveyttä ja kehitystä.
Vapaaehtoisuuteen
ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet
vammais- ja potilasjärjestöt.
Palvelua haetaan omalta hyvinvointialueelta ja järjestöistä.
APUVÄLINEET
Apuvälineet tukevat vammaisen lapsen päivittäistä elämää ja auttavat vanhempia hänen hoitamisessaan ja kasvattamisessaan. Apuvälineet tukevat lapsen toimintaa muun muassa liikkumisessa, vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa, leikkimisessä, opiskelussa ja muissa päivän toimissa.
HOITOTARVIKKEET, VAIPAT
Vaikeavammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset saavat kotihoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta. Tähän tarvitaan lääkärinlausunto (joissain tapauksissa terveydenhoitajan lausunto).
Terveyskeskus myöntää vaipat maksutta yli 3-vuotiaalle vaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle.
Palvelua haetaan oman hyvinvointialueen hoitotarvikejakelusta / terveyskeskuksesta.
YLIMÄÄRÄISET VAATEKUSTANNUKSET JA ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET
Ylimääräiset vaatekustannukset korvataan, jos henkilö ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Lapsella tai nuorella voi olla esimerkiksi virheasentoja, joiden takia valmisvaatteet eivät sovellu hänelle. Ylimääräisiä kustannuksia voi synnyttää myös vammasta johtuva vaatteiden nopea kuluminen.
Vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat
erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu
käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti .
Palvelua haetaan omalta hyvinvointialueelta.
KOMMUNIKAATIO
Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulovammaisella, kuulonäkövammaisella tai puhevammaisella henkilöllä ja hänen lähi-ihmisillään on yhteinen kieli ja kommunikointikeino.
Jos perheessä on lapsi, jolla on kommunikointihäiriö tai riski saada sellainen, tulee perheen saada vuorovaikutukseen ja kommunikointiin liittyvää tukea ja ohjausta mahdollisimman varhain.
VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi erilaiset terapiat, kuntoutustutkimukset ja -neuvonta ja sopeutumisvalmennus. Kela kustantaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille (vaativa lääkinnällinen kuntoutus).
Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen
kuntoutuksen vastuu on yleensä kunnallisella terveydenhuollolla.
Haetaan Kelasta / hyvinvointialueelta.
SOPEUTUMISVALMENNUS
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on mm. tukea perhettä löytämään voimavaroja ja keinoja selviytyä arjessa. Lisäksi kurssilla saa tietoa vammasta tai sairaudesta sekä sen hoidosta tai kuntoutuksesta.
Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, järjestöt, kuntoutuslaitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Lapsille suunnatut kurssit järjestetään perhekursseina, joille vanhemmat ja sisarukset voivat osallistua.
VAMMAISKORTTI
Vammaiskortti on tarkoitettu ihmisille, jotka
tarvitsevat erityistä tukea osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan. Yhtenäisellä
Vammaiskortilla vammaiset ihmiset voivat todentaa
vaivattomasti vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa matkustaessaan esimerkiksi
julkisilla kulkuneuvoilla ja osallistuessaan vaikkapa liikunta- ja
kulttuuritapahtumiin.
Vammaiskorttia haetaan Kelasta.
Lue lisää Vammaiskortti-sivustolta
Sivu on päivitetty 15.1.2023