Työelämä

PERHEVAPAA
Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Perhevapaiden tarkoituksena on lähes aina oman lapsen hoitaminen. Pakottava perhesyy voi kuitenkin tarkoittaa muutakin perhettä kohdannutta äkillistä tapahtumaa, joka vaatii työntekijän läsnäoloa.
Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Lue lisää Työsuojelu.fi -sivustolta
TILAPÄINEN HOITOVAPAA
Työntekijällä
on oikeus saada enintään neljä työpäivää vapaata lapsen hoitoa tai
lapsen hoidon järjestämistä varten (Työsopimuslaki). Edellytyksenä on, että lapsi on sairastunut
äkillisesti ja että lapsi on alle 10-vuotias. Lisäksi osassa työehtosopimuksia on
sovittu, että vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan yli 10-vuotiasta
vammaista lastaan.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle poissaoloajoilta palkkaa. Työehtosopimuksissa voi olla erillisiä
mainintoja sairaan lapsen hoitamisen palkallisuudesta poissaolon aikana.
Lue lisää Työsuojelu.fi -sivustolta
OSITTAINEN HOITOVAPAA JA HOITORAHA
Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan työajan lyhentämistä työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Osittaista hoitovapaata voi saada vanhempainrahakauden jälkeen. Työsopimuslain mukaan "erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta" (4 luku 4 §).
Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin eli käy koulua normaalia pidempään, Kela maksaa osittaista hoitorahaa jo esikoulun ajalta ja kunnes lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.
Hoitovapaasta neuvotellaan työnantajan kanssa, hoitorahaa haetaan Kelasta.
Lue lisää Työ ja omaishoito -tietopankista
Tutustu myös muihin työelämän joustoihin kattavassa Työ ja omaishoito -tietopankissa
Sivu on päivitetty 4.12.2022