PERHEVAPAA

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Perhevapaiden tarkoituksena on lähes aina oman lapsen hoitaminen. Pakottava perhesyy voi kuitenkin tarkoittaa muutakin perhettä kohdannutta äkillistä tapahtumaa, joka vaatii työntekijän läsnäoloa. 

Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Lue lisää Työsuojelu.fi -sivustolta

TILAPÄINEN HOITOVAPAA

Työntekijällä on oikeus saada enintään neljä työpäivää vapaata lapsen hoitoa tai lapsen hoidon järjestämistä varten (Työsopimuslaki). Edellytyksenä on, että lapsi on sairastunut äkillisesti ja että lapsi on alle 10-vuotias. Lisäksi osassa työehtosopimuksia on sovittu, että vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan yli 10-vuotiasta vammaista lastaan.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle poissaoloajoilta palkkaa. Työehtosopimuksissa voi olla erillisiä mainintoja sairaan lapsen hoitamisen palkallisuudesta poissaolon aikana.

Lue lisää Työsuojelu.fi -sivustolta

OSITTAINEN HOITOVAPAA JA HOITORAHA

Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan työajan lyhentämistä työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Osittaista hoitovapaata voi saada vanhempainrahakauden jälkeen. Työsopimuslain mukaan "erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta" (4 luku 4 §).

Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin eli käy koulua normaalia pidempään, Kela maksaa osittaista hoitorahaa jo esikoulun ajalta ja kunnes lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.
Hoitovapaasta neuvotellaan työnantajan kanssa, hoitorahaa haetaan Kelasta.

Lue lisää Työ ja omaishoito -tietopankista

Tutustu myös muihin työelämän joustoihin kattavassa Työ ja omaishoito -tietopankissa

Sivu on päivitetty 4.12.2022